tiistai 16. kesäkuuta 2015

"Bolognesekastike" omaan makuun

Yhden annoksen jätin purkittamatta, koska syön sen spagetin
ja raastetun juuston kanssa tänään illalliseksi.
Ostin viime viikolla ison läjän tomaatteja, eikä sitten tullutkaan syödyksi niitä, ja ne alkoivat nahistumaan. Piti keksiä jotain, etteivät ne mene pilalle, osan pinta oli jo vähän pehmeä.

No, tuumasta toimeen, ja ruokaa laittamaan!

Pilkoin tomaatit mikseriin, myös yhden omenan, ison sipulin ja puolenkymmentä kynttä valkosipulia. Miksasin ne, ja kaadoin kattilaan liedelle kiehumaan. Samalla laitoin muutaman lasipurkin 120-asteiseen uuniin steriloitumaan.

Mausteeksi seokseen lisäsin chilitahnaa, sitruunamehua, hiukan siirappia, wok-maustetta, afrikkalaista maustesekoitusta, mustapippuria, suolaa ja kanaliemikuution sekä lorauksen soijaa.

Annoin porista liedellä pari tuntia kannen alla.

Pakkasessa oli valmiiksi paistettua naudan ja broilerin jauhelihaa pienissä paketeissa, yhteensä noin 240 g. Pakastan aina noin 80 gramman kerta-annoksia. Mainitussa kokonaismäärässä oli nautajauhelihaa kaksi pakettia ja broilerjauhelihaa yksi. Lisäsin ne pataan, kun seos oli putruttanut reilun tunnin liedellä.

Kun seos oli sopivan paksua, kaadoin sen sopivina annoksina kuumennettuihin lasipurkkeihin. 

Tämä kastike on hyvää ilman lihaakin. 

Nyt lasipurkkien metallikansien kohoumat ovat napsahdelleet alas, eli tiedän, että purkit ovat ilmatiiviisti kiinni. Voin kohta nostaa ne jääkaappiin.

Kastike ei ole kirkkaan punaista, niin kuin tehdasvalmisteiset, koska siihen ei ole lisätty väriaineita.

Eikä postausta ilman ihanaista Pimua!
Pimun kanssa pyöräretkellä kauniissa maisemassa

lauantai 13. kesäkuuta 2015

Brunssi

Pekonijuustoleipä. Helvi-siskolta tupaantuliaisiksi
saatu kodinonni kukoistaa.
Tänä aamuna kävin Pimun kanssa kivan pitkän pyörälenkin, tunti ja vartti siinä meni. Sieltä tullessa alkoikin jo tekemään mieli aamukahvia, se oli kyllä jo brunssiaikaa.

Sain inspiksen tehdä pekonileivän tästä ohjeesta, mutta omasta versiostani tuli hiukan kevyempi. Ohjeessa käytetään kaksi pakettia pekonia! Minä käytin neljä siivua, ja sitä oli ihan tarpeeksi!

Leikkasin Lidlin ciabatta-leivästä kaksi palaa, leikkasin kovan kuoriosan pois (söin tietenkin, eihän meillä mitään heitetä hukkaan, se on sitä paitsi hyvää).

Laitoin leipäpalojen väliin juustoa, tomaattisiivuja ja saksin siihen vielä leikkelekinkusta suikaleita joukkoon.
Sitten käärin kaksi pekonisuikaletta leipien ympäri, puristaen samalla leipää niin, että leivästä tuli sopivan tiivis. Käärin myös kaksi suikaletta toiseen suuntaan, eli ristiin.
Ei postausta ilman iki-ihanaa Pimua! 
Tämä paikka on aivan asuntoni lähellä, ei taida olla
kilometriäkään sinne. Yläoikealla näkyy yleinen uimaranta
ja ylävasemmalla Hepolahden kirkon katto. Pimu nauttii.

Sitten pannulle ruskistumaan. Ensin kovemmalla lämmöllä molemmat puolet, että tuli kauniin ruskea pinta, sitten lämpö ykköselle - leivän päälle painoksi lautanen, jonka päällä lasipurkki täynnä vettä (noin 0,5 kg paino). Välillä sitten käänsin leivän. Leivästä tuli sopivan tiivis ja tasainen painon avulla.

Sillä aikaa kun leipä lämpeni pannulla, tein smoothien banaanista, appelsiinista, päärynästä, sitruunasta ja omenasta sekä rasvattomasta rahkasta ja AB-piimästä. Ja tietysti keitin kahvia.

Olipa melko reilu brunssi! Leipä ei ole kovin suuri, mutta oli siinä ihan tarpeeksi syötävää, jäikin vähän.

Varmaan alitajunta sanoi, että tarvitsen hiukan hienommabn brunssin - on nimittäin nimipäiväni. Enhän minä sitä muistanut, ennen kuin siskoni Lispe laittoi Facebook-seinälleni onnittelut! Olin silloin jo syönyt brunssini!


maanantai 1. kesäkuuta 2015

Leipomispäivä pitkästä aikaa

Tänään innostuin sitten leipomaan, kun sain tuoduksi Ahvenanmaalta talouskoneeni pari viikkoa sitten.

Menossa uuniin
Ei mennyt niin kuin Strömsössä!

Ihan alkuun tiputin vehnäjauhopurkin lattialle, ja tietenkin kansi oli laitettu huonosti kiinni (oma moka)! Ja vähän myöhemmin kompastuin imuriin, jonka jätin lattialle, että saan siivotuksi sitten kun leipominen on ohi. Onneksi en kaatunut!

Oli ihan pakko tarkistaa kesken kaiken,
kuinka nämä onnistuvat. 
Pimukin tuli ihmettelemään, mitä keittiössä tapahtuu, kun emäntä meinasi sadatella.

Tein muffinseja tiikerikakkutaikinasta. Laitoin lusikalla vaaleaa taikinaa paperimuotteihin, ja sitten pursotin tumman taikinan vaalean sisään.

En olekaan tehnyt tiikerikakkua missään muodossa ainakaan kolmeen vuoteen - enkä leiponut pullaakaan!

Uuden jääkaappipakastimen pakastusosa on niin pieni, ettei sinne mahdu paljon enempää tavaraa kuin vanhaan jenkkikaappiini mahtui.

Tiikerikakkumuffinseista tulikin hyviä.
Sain uuden jääkaappipakastimen viime torstaina. Sinne ei kokonainen kakku mahtuisi, siitä kun tulee niin iso. Muffinsit taas voin jakaa useampaan pikkupussiin, ja saan ne sirotelluksi sitten eri koloihin.

Sitten innostuin tekemään myös pienen pullataikinan. Nyt se on nousemassa. Pitää kohta leipoa ne pulliksi. Jos ne eivät mahdu pakastimeen, saanpa hyvän syyn syödä niitä enemmän!

Ja koska vielä illalla maistan yhden pullan, tein iltaruuaksi pienen pinaatti-parsakaalimukakkaan, ja särpimeksi AB-piimää. Maistui!


Eikä postausta ilman Pimua!

Eräänä aamuna Pimu halusi jatkaa unia huolimatta siitä, että laitoin päiväpeiton sen päälle.
Kyllä se sitten hyppäsi innokkaasti pois, kun kerroin, että lähdetään pyöräilemään. 

perjantai 8. toukokuuta 2015

Tankoparsan taikaa

Kevät on parsan nauttimisen parasta aikaa!

Ostin nipun, ja tein illalliseksi tänään. 

Laitoin parsat vuokaan, rouhin myllystä hiukan mustapippuria päälle, sitten pirskottelin päälle vielä sitruunamehua. 

Pyörittelin tankoja siinä vuoan pohjalla, että mausteet tarttuisivat, sitten kiersin niiden ympärille pekonia. 

Otin myös pois leikatut varren pään kovat osat, kuorin ne hyvin niin, että jäi vain ydin. Laitoin ne pieniin nippuihin, ja kietaisin pekoniin. Ajattelin, että ehkä nekin ovat hyviä ja pehmeitä kovan kuoren alla. Ja niin muuten olivatkin!

Keitin sushiriisiä lisäkkeeksi, koska en ole viitsinyt tehdä sushia, jota varten ostin riisin. Se sopikin mainiosti lisäkkeeksi. Lorautin kuuman vuoan pohjalle pari rkl vettä, ja maustoin riisin sieltä kaavitulla nesteellä. Kaikki maku on otettava talteen!

Join punaviiniä ruokajuomaksi näin perjantain kunniaksi. Olipa todella hyvää ruokaa! Joudun varmaan ostamaan vielä uuden nipun näitä, ennen kuin parsakausi loppuu.

En ole koskaan ennen tehnyt ruokaa tuoreesta tankoparsasta - ja tulos oli parempi kuin hyvä!

Hiiligrillillä paistettuina nämä kuulemma olisivat - jos mahdollista - vieläkin maukkaampia. 

Tämä ruoka tuli nopeasti uunissa, pidin vuokaa 180 asteessa puolisen tuntia, kävin sillä aikaa suihkussa. Riisi oli valmista 10 minuutissa.

Niin, ei postausta ilman Pimua!

Pimu etualalla ja Nalle takana.
Pimun äiskä Nalle on ollut hoidossa pari viikkoa. Kuvassa ollaan läheisellä Ankkalammella, tai sinne johtavalla purolla. En tiedä onko nimi virallinen, mutta sitä kutsutaan kuitenkin tuolla nimellä. Kotoani on sinne pari-kolmesataa metriä. Käymme pitkän metsälenkin joka päivä, vaikka joudumme me kävelemään katujakin pitkin. 

Lunta ei ole enää, kuva on pari viikkoa vanha, mutta ei täällä Kemissä ole kovin vihreääkään vielä. Punkkeja sen sijaan on täällä aivan hirveästi jo! Nyppäisin tänään yhden olkapäästäni! 

Kumma, että niitäkin on, vaikka maa on vielä lähes ruskea, ja vihertää vain hiukan, lumisia pälviäkin näkyy vielä metsän varjoissa ja ojien pohjilla. 


sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Lohkoperunoita ja muita sörsseleitä

Tänään näinkin vähän enemmän vaivaa, kun tein ruokaa.

Tein marinoituja sipuleita, koska ne alkoivat käymään vanhoiksi kaapissa yksi pieni oli jo pilalla):
  • balsamico-etikkaa
  • siirappia
  • tavallista sokeria
  • mustapippuria myllystä
  • ripaus suolaa
  • hiukan vettä
Sekoitin ainekset kasarissa, ja keitin niitä pari minuuttia. Lisäsin kuoritut ja siivutetut sipulit, ja keitin toiset pari minuuttia. 


Minulla oli tavallista keltasipulia, ja jotakin muita, mitä poika toi viime kerralla, kun kävi. En tiedä mitä ne ovat, mutta olivat aika pieniä. 

Sillä aikaa oli muutama lasipurkki kansineen uunissa kuumentumassa säilömistä varten.
Sitten kauhoin sörsselin lasipurkkeihin, ja kansi kunnolla kiinni. Ja napsahtivathan ne, kun jäähtyivät, kuten pitääkin.

Hunaja olisi varmaan hyvä siirapin ja sokerin sijasta, mutta sellaista ylellisyyttä minulla ei ole. 

Minulla on laivasta ostettua Aceto Balsamico di Modenaa, ja se on todella hyvää, mutta ei se olekaan halpistuote, kuten minulla yleensä.

Innostuin sitten tekemään myös lohkoperunoita. Pesin perunat, ja keitin kuorineen. Leikkasin ne jäähtyneinä lohkoiksi. Voitelin uunivuoan oliiviöljyllä, ripottelin pohjalle suolaa ja pippuria, ja perunat sitten siihen päälle. Sivelin perunat oliiviöljyllä ja ripottelin suolaa, mustapippuria ja valkosipulirouhetta päälle. Ja eiku uuniin.

Paiston puolivälissä lisäsin vuokaan noin 100 g Pirkan punaista lenkkiä kuutioina, ja kirsikkatomaatteja.


Sitten annos lautaselle, päälle kuivattua ruohosipulia, ja viereen viime viikolla valmistettua ja purkitettua kerma/broilerinjauhelihakastiketta ja marinoituja sipuleita.

Kastiketta oli jäänyt viime viikolta, joten se piti käyttää, ettei pilaannu - ja käytin sitten tähän. Olin säilönyt purkkiin, johon mahtui enemmän kuin yksi annos, ja siitä oli otettu jo yksi annos.

Sipulien olisi pitänyt saada marinoitua muutaman tunnin tai huomiseen, mutten malttanut odottaa. Loput sitten marinoituvat aikansa. Ripottelin sipulien marinointilientä tomaattien päälle, ja se maistui kivalle. Sipulista tuli paremman makuista kuin kuvittelin.

Kerma/broilerinjauhelihakastikkeen tein viime viikolla siksi, että minulla oli jääkaapissa purkki vispikermaa, ja päiväys meni jo, eli pelkäsin sen happanevan. Broilerin jauhelihaa ostin 50 % alennuksella, kun oli päiväys seuraavalle päivälle.

Kastiketta on vielä jäljellä jääkaapissa yksi lasipurkillinen.

Ja tietenkin Pimu kuuluu blogiin kuin blogiin! Tässä Pimu makoilee sängylläni, kun itse kuvaan juuri ripustamiani makuuhuoneen verhoja.


sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Rössypotut ja veripalttua

Nyt kun olen muuttanut pohjoiseen, eli Kemiin, alkaa tuttu murrekin taas tarttumaan puhekieleen.

Ja täytyyhän minun kirjoittaa ensimmäinen ruokareseptini pohjoisen perinneruuasta, eli rössypotusta. Tämä ruokalaji on kyllä lähinnä oululainen, mutta on sitä syöty muuallakin pohjoisessa, ja myös Pohjois-Ruotsissa syysteurastusten aikaan.

Olen syntynyt Tyrnävällä Oulun kupeessa, mutta asunut nuoruuteni Kuivaniemellä, noin 70 km Oulusta pohjoiseen. Meillä kotona tehtiin usein rössypottua, kun olin pieni. Se oli varmaan aika halpa ruoka. Köyhillä ei ollut aina varaa kokolihaan, ja veriruuasta sai ainakin rautaa.

Jotkut eivät voi kuvitellakaan syövänsä veriruokaa, mutta minulle se on ihan normaalia, koska olen tottunut siihen.

Rössyyn eli veripalttuun tarvitaan jonkun teuraseläimen verta, esim. sian, lampaan, poron tai naudan.

Löysin kaupasta pakastettua naudan verta, joten ostin sitä. En ollut edes aikonut tehdä rössypottua, mutta kun näin kaupassa tätä naudan verta, ostin puolen litran pullon.

Siitä alkoi elämäni ensimmäinen rössypottukokeiluni. En ole koskaan ennen tehnyt, en valmiista veripaltusta enkä itse tehdystä. Hassua, ettei tuota ole tullut tehdyksi, vaikka se on niin hyvää ja niin helppo tehdä.

Veripalttu eli rössy 4:lle
  • 3 dl tuoretta naudan, sian tai lampaan verta
  • 3 dl vettä, kaljaa tai maitoa (laitoin kaljaa, kun oli purkillinen jääkaapissa)
  • 100 g margariinia tai voita
  • 1 kpl sipuli
  • 0.25 tl valkopippurijauhetta
  • 2-3 tl suolaa
  • 3 dl ruisjauhoja (1 dl ruisjauhoja voi korvata ohrajauhoilla)
  • (1 kananmuna)
Kuori ja silppua sipuli pieneksi ja ruskista hiukan.
Siivilöi veri ja vatkaa hyvin. Sekoita joukkoon vesi, maito tai kalja sekä mausteet. Hämmennä koko ajan.

Lisää sipulisilppu, rasva ja lopuksi jauhot hyvin sekoittaen.

Kaada veripalttu voideltuun uunipannuun tai -vuokaan ja anna sen kypsyä uunissa (200 °C) noin tunnin ajan.

Minä laitoin seoksen kahteen kapeaan leipävuokaan. Kun olin täyttänyt toisen vuoan, sekoitin toiseen annokseen yhden kananmunan, ja kaadoin seoksen sitten toiseen samanlaiseen leipävuokaan. Halusin testata, tuleeko maku- tai koostumuseroja. En huomannut eroa.

Paltun voi tarjota esim puolukoiden kanssa sellaisenaan. Samana päivänä söinkin sillä tavalla. 

Pakastin loput veripaltusta, ja sitten muutaman päivän kuluttua tein rössypotut.

Rössypotut
  • 5 kpl perunoita
  • 25 g veripalttua
  • 0,5 pkt pekonia tai jotain siankylkisiivuja
  • 1 porkkana
  • 1 kpl sipulia
  • 0,5 tl suolaa
Kuori ja lohko perunat, porkkana ja sipulit. Siivuta ja ruskista pekoni tai muu liha. Laita perunat ja sipuli kattilaan, lisää vettä niin, että perunat peittyvät. Keitä melkein kypsäksi. Paloittele veripalttu ja lisää se sekä pekoni kattilaan. Keitä kunnes perunat ovat kypsiä.

Täytyy sanoa, että tuli todella hyvää. Annoksesta riitti useammaksi päiväksi.

Eikä postausta ilman ihanaista Pimua!

Pimu nauttii vapaana olosta meren jäällä Kemin Lallinperällä.
Ei tarvitse olla hihnassa, ja saa piehtaroida rauhassa.
Lallinperällä jäällä. Paikka on aika lähellä asuntoani.
Kyllä esim. rössypotut maistuvat tällaisen päivän jälkeen!
Taustalla puhkuu savua Veitsiluodon paperitehdas.

torstai 29. tammikuuta 2015

Ihana smoothie!

Melissa. Kuva Ellos
Innostuin smoothien tekemiseen, ja se tuntui hankalalta sauvasekoittimella. Ja niin innostuinkin tilaamaan halpisblenderin Ellokselta. Ajattelin, ettei tuo paljon ota, jos ei annakaan. Vehje maksoi alle kaksikymppiä.

Nyt olen tehnyt noin viikon ajan smoothien joka päiväksi, ja juon sen, kun tulen Pimun kanssa lenkiltä aamulla.

Olen kokeillut erilaisia aineksia, ja jokaisesta sekoituksesta olen tykännyt!

Toissa päivänä tein smoothien, josta pidin erityisen paljon.
  • 50 g pinaattia (pakastettu, hienonnettu, olivat sopivina "annosnappeina" pussissa)
  • 1/2 sitruunaa
  • 1 appelsiini
  • 1/3 banaani
  • 1 avokaado
  • 1 rkl itse tehtyä appelsiini/sitruunamarmelaadia makeutukseksi. Marmelaadissa on mausteena kanelia ja vaniljaa sekä aika reippaasti inkivääriä
  • turkkilaista jugurttia, vettä, rasvatonta maitoa ja AB-piimää
Ainekset seoitetaan blenderillä. Tässä meni vain hetki.

Olen yllättynyt, että tuo laite on niinkin hyvä ja kompakti, vaikka olikin halpa.

Join iltapalaksi pari desiä, ja loput jätin jääkaappiin odottamaan aamua. Maistui todella hyvälle!

Aamulla kun aloin kaatamaan smoothieta astiasta, se oli niin jämäkkää, ettei se liikahtanutkaan sieltä, vaikka kopautin astian reunaa lasin reunaa vasten. Lisäsin vielä maitoa, vettä ja AB-piimää, että sain siitä juoksevampaa. Paksua se oli vieläkin.

Vaikka join sitä lasillisen aamullakin, jäi vielä reilut puoli astiallista. Eli noista aineksista tuli tosi paljon juotavaa.

Kuvaamista varten piti siirtää kukkaruukkuja ja laittaa lasi ikkunalaudalle, koska on niin hämärää. Siten sain paremman päivänvalokuvan. Laitoin kyllä tavallista nätimpään lasiinkin tällä kertaa.

Täällä on pilvistä ja harmaata tänäänkin, ja nollakeli. Onneksi ei ole liukasta. Pimun kanssa oli kiva tehdä pitkä lenkki aamupäivällä. Sen jälkeen smoothie maistui!

Eikä postausta ilman Pimua!

Pimun kanssa lenkillä 25.1.15. Oli ihana päivä, kun aurinkokin paistoi.


keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Erilaisia vinkkejä helpottamaan ruuanlaittoa

Keräsin Youtubessa olevat vähäiset vinkkini tähän.


Valkosipulin kuoriminen muoviputkilon avulla.
Tuon muoviputkilon olen ostanut Luulajasta eräästä keittiötarvikekaupasta. Sisäpuolella on ohuet koholle olevat kierteiset raidat, jotka helpottavat kuorimista. Tämä on todella helppo.


Valkosipulitangon tekeminen ikkunalastan avulla. Lastan sijasta voi käyttää vaikkapa viivotinta, tai pientä leikkuulautaa. Valkosipulin kynnet murskattiin nopeasti ja tehokkaasti veitsen lappeella voimakkaasti painamalla, ei tarvinnut valkosipulipuserrinta. Pehmentynyttä voita ja valkosipulimurskaa sekoitetaan keskenään, ja maustetaan mieleisillä mausteilla. Sitten tangoiksi ja pakkaseen. Sieltä sitten voi ottaa sopivia paloja, tai vaikkapa vuolla kuorimaveitsellä pihvin päälle.

Tämän vinkin sain TV-kokki Mikael Björklundilta, kun olin hänen ruuanlaittokurssillaan.

Me kaupungin johtoryhmässä olevat ostimme eläkkelle lähtevälle kaupunginjohtajalle läksiäislahjaksi ruuanlaittokurssin, ja me olimme itsekin mukana oppilaina. Valmistimme seuraavaksi päiväksi hienoja ruokia ÅSS-paviljongille Maarianhaminassa, jonka ravintoloitsijana Mikael oli silloin. Opimme kivoja vinkkejä samalla, kun oli todella hauskaa.

Söimme sitten illalla itse laittamaamme naudanfileetä, alkuruokaa ja jälkiruokaa, sekä joimme tietenkin hyvää viiniä. Muutama johtoryhmäläinen "perusti" orkesterin, ja kuuntelimme heidän soittoaan ruuan jälkeen, ja kansalaisopiston johtaja lauloi kauniisti.

Blogini oikeassa laidassa on kuvakavalkadi tästä päivästä ja illasta nimellä "Making food with Michael Björklund"


Tämän vinkin alkuperää en muista. Olen ajatellut, että avattu kananmunaleikkuri voisi olla vielä parempi alusta perunalle sitä leikattaessa.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Mustia belugalinssejä ja hedelmämarmelaadia

"Bolognese" porisemassa liedellä
Idean sain täältä
Innostuin tänään tekemään hilloa/marmelaadia ja kasvis"bolognesea" spagettikastikkeeksi.


Kasvis"bolognese"
  • 1 tölkki tomaattimurskaa (käytin Pirkan yrttimaustettua, pahvitetrassa olevaa)
  • 1,5 dl huuhdeltuja, mustia belugalinssejä
  • 1 punasipuli silputtun
  • 2 karkeaksi raastettua porkkana
  • 1-2 dl turkkilaista, paksua jugurttia (10 %)
  • 1 rkl siirappia
  • 3 rkl balsamiviinietikkaa
  • 1 kanaliemikuutio
  • basilikaa
  • juustokuminaa
  • mustapippuria
Kasvis"bolognese" lasitölkissä


Sekoita kaikki ainekset kattilassa, ja anna porista liedellä vähintään puoli tuntia, minä annoin porista reilun tunnin.

Tarkista maku ja kaada kastike kuumennettuihin lasitölkkeihin.

Ostin viime viikolla liikaa hedelmiä, enkä halunnut niiden mätänevän kulhoon. Joudun silti syömään niitä urakalla vielä huomenna, kun niitä jäi jäljelle.
  • 2 appelsiinia
  • 1 sitruuna 
  • 2 mandariinia
  • 350 g hillosokeria (tämä on noin 70 % hillosokeripakkauksen ohjeessa olevasta määrästä. En halunnut tehdä liian makeaa.
Marmelaadi
Kuumenna tarvittavat lasitölkit kansineen uunissa 100-120 asteessa, tai keitä kattilassa 15 minuuttia.

Raasta yhden appelsiinin ja puoli sitruunan kuorta ja laita kattilaan hillosokerin kanssa. Ota kuorimaveitsellä toisesta appelsiinista ja puoliksi raastetusta sitruunasta ohuita siivuja. Silppua kattilaan. Paloittele kuoritut hedelmät niin, että jää mahdollisimman vähän kalvoja ja lisää nekin kattilaan. Mausta inkivääritahnalla tai -jauheella, kanelilla ja hiukkasella vaniljaa. Keitä parikymmentä minuuttia.

Voi myös jättää mainitut mausteet pois oman mielen mukaan.

Kaada kuumennettuihin tölkkeihin, ja sulje kannet tiiviisti. Kun kansi napsahtaa seoksen jäähtyessä, tietää, että tölkki on ilmatiivis.

Suosin säilömistä lasitölkkeihin, koska pakastin on niin pieni, ettei sinne mahdu paljon mitään, ja tölkissä oleva kastike on mielestäni maukkaampi lämmitettäessä. Jääkaappini taas on todella suuri yhden hengen talouteen.

Eikä postausta ilman Pimua.

Tilasin Kiinasta älypuhelimeen 3 erilaista linssiä reilulla 8 eurolla. Tässä on kalansilmälinssillä kuvattu Pimu asuintaloni lähellä olevan kivenlohkareen päällä.

Pimu kuvattu kalansilmälinssillä asuintaloni lähellä olevan kivenlohkareen päällä
Tässä Pimu hyppää ja kiipeää samaisen kivenlohkareen päälle, kuvattu ilman ylimääräistä linssiä.